Se on niin väärin, että vanhanakin muuttuu ja vielä aivan arvaamattomasti...
Kutistuminen ei olekaan käänteistä kasvamista, näön ja kuulon heikkeneminen hiipii huomaamatta kuten muukin havaintotoiminnan huononeminen - ei jää aikaa opetella uusille tavoille ollenkaan - ne vaan on pakko ottaa käyttöön. Joka aamu heti, kun silmät avaa, käytettävissä on entisestä poikkeava kuulo-, näkö-, tunto-ja hajuaisti ja liikuntaelimistö.
Mistä saa aikaa oppia tavoille?
Mistä tietää mihin varautua seuraavaksi ja miten pysyä rapautuneilla välineillään jotenkuten toiminnassa?
Tahdon peruskouluun, jossa opetetaan rappeutumisen taitoa...
